Haitta-aineiden purkutyöt

purkutyön aikainen asbestialtistus

Rakennus- ja purkutöiden yhteydessä voidaan joutua tekemisiin erilaisten haitta-aineiden kanssa. Haitta-aineita ovat esimerkiksi asbesti, kreosootti, homeet, lyijy tai vaikkapa bakteerit.

Tiettyjä haitta-aineita, kuten hometta, voi esiintyä huoneilmassa vaikka erillisiä rakennus- tai purkutöitä ei tehtäisikään. Rakenteista voi myös haihtua ilmaan haitallisia yhdisteitä kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH).

Näille haitta-aineille on yhteistä, että niiden pääsy huoneilmaan on estettävä, ja että purkutöissä on huolehdittava purkutöiden suorittajan ihon ja hengityksen suojauksesta.

AsBestMen tekee haitta-aineiden purkutyöt ammattitaidolla sekä asianmukaisin varustein. Annamme myös purkutöihin liittyvää neuvontaa. Ota yhteyttä!

 


Home- ja kosteusvauriot

Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa. Kosteusvauriot näkyvät rakenteissa vuotojälkinä, materiaalin värjäytymisessä, kupruiluna, irtoamisena jne. Usein kosteusvaurio ei näy, vaan se on piilossa rakenteiden alla. Tällöin maakellarimainen, tunkkainen haju voi olla merkkinä vaurion olemassaolosta.

Kosteuden kertyminen rakenteisiin johtuu aina jonkinasteisesta virheestä. Rakenteiden kosteusvauriolähteinä voidaan pitää maaperästä peräisin olevaa kosteutta, väärin suunniteltuja tai rakennettuja rakenteita, vääriä materiaalivalintoja, lvi-järjestelmän puutteita ja häiriöitä sekä käyttäjien aiheuttamaa kosteusrasitusta. Rakenteiden ylimääräinen kosteus voi olla peräisin vesivuodoista, tiivistymisestä, putki- ja laitevaurioista tai sade- ja pintavesien pääsystä rakenteisiin.

Mikrobikasvuston (homesienet, sädesienet, lahosienet) kasvuedellytykset rakenteissa ovat yleensä olemassa, kun niissä on kosteutta. Mikäli siis kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, kosteusvaurio johtaa kaikissa rakennusmateriaaleissa mikrobien kasvuun, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja vaurioittavat puurakenteita. Mikrobikasvusto näkyy yleensä värimuutoksena materiaalin pinnalla ja rihmastoina, puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisinä kasvustoina. Mikrobikasvusto voi olla piilossa rakenteiden alla/sisässä.

Kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei yleensä tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan ja osa mikrobeista jatkaa kasvuaan, jos rakenne kostuu uudelleen. Satunnainen kosteusvaurio ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita homeongelmaa.

Ilmanvaihdolla ja sen toimivuudella on suuri merkitys mahdollisten terveyshaittojen määrään. Työskenneltäessä tiloissa, joiden rakenteissa näkyy hometta tai joiden sisäilmassa on rakenteiden homehtumisesta johtuva tunkkainen homeen tai maakellarin haju, altistutaan todennäköisesti mikrobeille (itiöt, rihmaston osat) ja niiden aineenvaihduntatuotteille (haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli MVOC:it) sekä jopa homesienimyrkyille eli mykotoksiineille. Jos korvausilmaa on riittämättömästi (tilat ovat alipaineisia), vaurioituneista rakenteista huoneilmaan siirtyvien mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden määrä lisääntyy.

Kosteusvauriorakennuksessa haitta-aineille altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän mm. hengitystieinfektioita, limakalvojen ärsytysoireita sekä allergiaoireita. Yleisoireista tavanomaisimpia ovat väsymys ja päänsärky, harvinaisempia kuumeilu sekä lihas- ja nivelkivut. Pahimmillaan homesienet aineenvaihduntatuotteineen voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa työpaikka-altistuksessa ammattitaudin (allerginen nuha, astma, keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti ja ODTS).

 

PAH-yhdisteet

Kivihiilipiki ja kivihiiliterva, terva, kreosoottiöljy ja muut kivihiiliperäiset öljyt, dieselöljyt, käytetyt moottoriöljyt, noki, asfaltti, bitumi ja pakokaasut ym. sisältävät polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH-yhdisteitä. Rakenteiden vesieristeinä on käytetty erilaisia kivihiilitervaan perustuvia tuotteita, öljypohjaisia bitumeja sekä näiden seoksia. Bitumieristeet sisältävät PAH-yhdisteitä yleensä huomattavasti vähemmän kuin kreosoottieristeet.

Useat PAH-yhdisteet ovat syöpää ja perimämuutoksia aiheuttavia. Tunnettuja karsinogeeneja ovat esimerkiksi bentso(a)pyreeni ja dibentso[a,h]antraseeni.

Suomessa PAH-yhdisteet sekä työ, johon liittyy altistuminen PAH-yhdisteille, on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Altistuneet on ilmoitettava ASA-rekisteriin (syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille ammatissaan altistuvien rekisteri). Raskaana olevien ei tule altistua PAH-yhdisteille.

Työympäristössä PAH-yhdisteet kulkeutuvat elimistöön hengitysilman kautta tai ihon läpi. Myös ruuansulatuselimistö voi olla altistumisreittinä varsinkin tupakoivilla työntekijöillä (käsistä suuhun -altistuminen). PAH-yhdisteet eivät yleensä esiinny yksittäisinä yhdisteinä, vaan kyseessä on useimmiten altistuminen monimutkaisille PAH-yhdisteseoksille, joissa eri ainesosien suhteelliset osuudet vaihtelevat.

Työperäistä altistumista tapahtuu mm. valimoissa, koksaamoissa, kreosoottikyllästämöissä, kreosoottikyllästetyn puun käsittelyssä, rauta- ja terästeollisuudessa, kumiteollisuudessa, asfaltti- ja bitumitöissä, dieselpakokaasualtistumisessa (esim. kaivokset) sekä vesieristeiden korjaus- ja purkutyössä. Suhteellisen korkeaa altistumista esiintyy esim. nuohoojilla, kreosoottikyllästäjillä, pylvästyöntekijöillä ja sähkölaitosasentajilla, ratatyöntekijöillä sekä koksaamotyöntekijöillä.

 

Kreosootti

Kreosootti eli kivihiilipiki on paljon käytetty vaarallinen aine vanhoissa kiinteistöissä. Sitä on pääasiassa vesieristeenä seinissä ja lattioissa pintavalujen alla. Kreosootista haihtuvat PAH-yhdisteet ovat erittäin vaarallisia terveydelle.

Ainetta purettaessa tai muuten käsiteltäessä on tärkeää, että työssä käytetään hyvää tuuletusta ja suojavarusteita. Hengityssuojaimissa ja imureissa pitää olla aktiivihiilisuodattimet. Jäte kuljetetaan ongelmajätelaitokseen hävitettäväksi.