Mitä asbesti on?
Tällä sivulla kerromme, mitä asbesti on ja mihin sitä on käytetty. Vastaamme myös usein kysyttyihin kysymyksiin asbestikartoituksesta ja purkutöistä.
Mitä asbesti on?
Asbesti on yleisnimitys tietyille pitkäkuituisille silikaattimineraaleille, kuten antofylliitti, amosiitti, aktinoliitti, tremoliitti, krysotiili ja krokidoliitti. Asbestilaatuja esiintyy luonnollisena mineraalina Suomenkin maaperässä. Yksi asbestikuitujen ominaisuuksista on, että kuidut halkeavat pituussuunnassa lähes loputtomasti, mutta silti ne säilyvät erittäin kestävinä.
Asbestimateriaalien laajaa käyttöä erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla selittää moni tekijä. Asbesti oli edullinen ja osin kotimainen materiaali, jolla oli monia hyviä ominaisuuksia. Lisäksi asbestimateriaalit ovat palo-, lämmönkesto-, sähköneristävyys- ja akustiikkaominaisuuksiltaan erinomaisia.
Asbestin VAARAT
Vaikka asbestipitoisilla rakennusmateriaaleilla on paljon hyviä ominaisuuksia, alettiin 1970-luvulla myös pikkuhiljaa havahtumaan niiden tuomiin terveyshaittoihin. Asbestipitoiselle pölylle altistuminen aiheuttaa mm. asbestoosia, keuhkosyöpää, kurkunpääsyöpää ja mesotelioomaa, eli keuhkopussin tai vatsakalvon syöpää.
Yleensä asbestista johtuvat sairaudet ovat tulosta pitkäkestoisesta altistumisesta. Hetkellinen altistuminen asbestipölylle ei ole yleensä vaarallista, vaikkakaan ei ole olemassa turvallista altistumisrajaa. Asbestialtistumisista johtuvat sairaudet puhkeavat vasta kymmeniä vuosia altistumisen jälkeen.
Johtuen asbestimateriaalien laajasta käytöstä 1960- ja 1970-luvuilla sekä sairauksien pitkästä itämisajasta on asbestialtistuminen edelleen yksi suurimmista työperäisten syöpäsairauksien aiheuttajista Suomessa. Lainsäädännön ja asbestipurkutyömenetelmien kehityksestä johtuen on sairauksien esiintyminen alkanut laskemaan 2010-luvulta lähtien.
Asbestin käyttökohteita
Asbestia on käytetty laajasti erilaisissa rakennusmateriaaleissa. Yleisimpiä käyttökohteita ovat putkieristeet, kuitusementtilevyt, keraamisten laatoituksien kiinnitys- ja saumauslaastit, tasoitteet, liimat, muovimatot ja vinyylilaatat, julkisivumaalit sekä erilaiset tiivistemateriaalit.
Lisäksi asbestia on käytetty laajasti erilaisissa teollisissa kohteissa, autojen jarrupaloissa ja jopa kukkalaatikoissa. Lisätietoja asbestipitoisten materiaalien käyttökohteista löytyy mm. työterveyslaitoksen julkaisusta ”Asbesti rakennusmateriaaleissa” .
Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen (Terveet Tilat 2028 - Asbestin käyttö rakennuksissa) mukaan noin 25-40% kaikesta Suomessa käytetystä asbestista on edelleen jäljellä kiinteistöissä.
Muita yleisiä rakennuksissa käytettyjä haitta-aineita
Asbestin lisäksi Suomen vanhoissa rakennuksissa on käytetty myös useita muita materiaaleja, jotka ovat vaarallisia ihmisille ja ympäristölle. Yleisimpiä tällaisia haitta-aineita ovat PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja raskasmetallit (erityisesti lyijy).
PAH-yhdisteitä on käytetty erilaisissa kiviihiiliterva- tai bitumimateriaaleissa (sivelyt, kermit ja huovat), tervapapereissa ja vanhojen puumateriaalien kyllästysaineissa.
PCB-yhdisteitä (polyklooratut bifenyylit) on käytetty maaleissa, liimoissa, lakoissa, saumamassoissa ja muovien pehmittimenä.
Lyijyä on käytetty mm. maaleissa, saumamassoissa ja viemärien tiivistyksessä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä
-
Millaisiin kohteisiin tulee suorittaa asbestikartoitus?
Asbestikartoitus tulee suorittaa kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa kohteissa, joissa suoritetaan rakenteiden/materiaalien purkua.
-
Kuinka kauan ennen suunniteltua saneerausta asbestikartoitus kannattaa suorittaa?
-
Miten näytteet otetaan?
-
Kuinka suuri näytepala tarvitaan?
-
Voiko kartoitettavassa tilassa oleskella kartoituksen aikana?
-
Voidaanko tilojen käyttöä jatkaa normaalisti näytteenoton jälkeen? Paikataanko näytteenottokohdat?
-
Onko asbesti vaarallista?
-
Kuinka kauan esimerkiksi kerrostaloasunnon kylpyhuoneen kartoitus kestää kohteessa?
-
Kuinka kauan laboratorioanalyysien valmistuminen kestää?
-
Onko asbestikartoitus kotitalousvähennyskelpoinen kulu?